Tänään käytiin kisaamassa kaksi rataa Hattulassa Etelä-Hämeen koirakerhon järjestämissä agilitykisoissa. Tuomarina toimi Henri Luomala. Molemmat radat olivat agilityratoja.

Ensimmäisella radalla Nemo kävi melkoisilla kierroksialla, eikä energia oikein suuntautunut oikeisiin asioihin...meni vähän säheltämiseksi. Eka kämmi tuli mielle heti kolmalla esteellä, kun otin vastaan toisen ja kolmannen esteen välisä, ohjasin kolmannelle hypylle  ja  Nemo tuli suoraan mun jalkoihin. Ihan varma en ole tuliko tästä  kielto, mutta uskoisin niin. Tästä jatkettiin  kepeille ja  Nemo selvitti  hienosti 90 asteen avokeppikulman puhtaasti. Ongelmia tuli kuitenkin A:lla, missä Nemo ei pysähtynyt alastulokontatille. Tuli kyllä ihan nätin juoksukontaktin, mutta kun sopimus on ollut että kontaktille PYSÄHDYTÄÄN AINA, en siitä lipsunut tälläkään kertaa, vaan palautin Nemon kontaktille  sadasosasekunnin ajaksi ja lopetin radan tähän (Vain sadasosasekunnin ajaksi siitä syystä, että tuomari kielsi puhuttelussa kontaktien treenaamisen...tämän verran uskalsin uhmata). Eli ekasta radasta sis hylly. Tottakai harmitti tälläinen, kun en ihan varma edes ole tosta kiellosta, mutta oli miten oli, mä haluan että kontaktin pysyy jatkossakin hyvinä, eikä niistä aleta kisoissa lipsumaan.

No keskeyttäminen ekalla radalla  kannatti...sillä toiselle radalle mentäessä Nemo keskittyi huimasti paremmin, oli selvästi ottanut vähän itseensä tosta keskeyttämisestä. Myös itse olin tiukalla tahdonvoimalla liikenteessä. Tiesin että edellisestä radasta matka ei ole kuin ylöspäin, eikä mulla ollut enää mitään paineita. Nemo teki hyvät kontaktit ja hyvän radan. Kepit haki hienosti itse ja pujotteli varmasti ja tahdikkaasti. Muutomat hyppykurvit olisivat voineet olla nätimpiä, mutta kokonaisuutena rataan olin tyytyväinen... me tehtiin töitä yhdessä ja pidettiin ihan sikana kivaa! ja nyt kaikki osui kohdalleen ja tulos oli NOLLA...wau, jippii ja hurraa...me tehtiin se! Ensimmäinen nousunolla! Mä Olen niin ylpee!

ylpeä hopeamitalisti ♥

Nyt lattialla makaa väsynyt, mutta onnellinen sheltti  ♥ ja sohvalla nuhainen, väsynyt, mutta onnellinen tyttö. On se niin hieno tunne kun onnistuu