Tänään meille tuli hoitoon pieni länderityttö Cinco (kohta 10 vk). Ihanan reipas pentu. Cinco heti meille tultuaan tutki paikat ja nopeasti allkoi kutsua jo poikia leikkiin. Nemohan on tunnetusti ihan huippu pentujen kanssa. Se osaa olla rauhallisesti ja antaa pentujen tehdä melkeinpä mitä vaan. Milou sen sijaan oli vähän kysymysmerkki. Milou on kyllä Cincoa usempaan kertaan nähnyt, mutta eri asia on tietysti kun pentu tulee meille kotiin. Milou olikin alkuun vähän ihmeissään, että mikäs juttu tää nyt on, eikä oiekin innostunu Cincon leikkiinkutsuista. Tarkkailinkin koko ajan, ettei Milou vaan pääse komentamaan Cincoa liian kovasti, Cinco kun on vielä niin pieni ja Milou taas välillä vähän turhan tiukkis. Mutta eipä siinä lopulta mennyt aikaakaan, kun Milou ja Cinco löysivät samalle aaltopituudelle ja sitten leikittiin. Milou osasi leikkiä tosi nätisti, eikä taklaillut tms. Cincoa ollenkaan. Lähinnä se oli sellaista kaukopainia...Cinco kiersi Miloa kuin kissa kuumaa puuroa, välillä läpsittiin tassuilla puolin ja toisin jne. Välillä leikittiin myös leluilla ja Milou jopa antoi Cincon ottaa lelun itseltään..oho !  Tämä oli hyvä harjoituspäivä Milou'lle. Sen täytyikin nyt kerrankin olla se fiksu aikuinen.

Hei, Minä olen Cinco

Voisinko mäkin leikkiä sillä pallolla?

Kiitos

Oi, ihania orvokkeija... taidanpa maistaa tosta äkkiä, ennen ku toi täti tulee ja kieltää...varsinkin mä tykkään näistä sinisistä...

Ota kiinni mandariini...

räyh

Välillä täytyy vähän huilata, että jaksaa... onkos tässä iso kenkä vai pieni pentu?